Tämä sivupari on odottanut viimeistä silaustaan ties kuinka kauan. Otsikon ja tarinan keksiminen oli ylivoimaisen vaikeaa, enkä todellakaan ole lopputulokseen tyytyväinen, mutta jos ei runosuoni kuki, niin minkäs sille mahtaa.

Niin tosiaan, kyseessä on Egyptissä viimeisenä kokonaisena päivänä otetut kuvat. Ensimmäisessä sivussa vielä iloisena lopettelemassa auringon ottoa, mutta pari tuntia myöhemmin makaan jo peiton alla iho kauttaaltaan palaneena ja tärisen kylmästä. En enää ikinä halua kokea sitä. Seuraavan päivän kotimatka, ensin 5 h lentokoneessa ja sitten 8 h junassa istumista, tuskaa!