Inspiksen kuukauden kisa oli helmikuussa seuraavanlainen

SKRÄPPÄYKSET ESILLE

Skräppäys saa näkyä myös kotona. Vaikka harrastus tuottaisikin paljon paperisilppua ja valtaisi säilytystiloja kotona, ei muistojen tarvitse olla vain albumeissa ja kirjahyllyssä. Kuukauden kisassa toteutetaan helmikuussa näkyviä muistoja, esillä olevia ajatuksia ja sisustuselementtejä. Jos et halua toteuttaa tällaista itsellesi ja omaan kotiisii, tee se lahjaksi. Ystävänpäiväksikin vielä ehdit, mutta lahjoja voi (ja kannattaa) antaa muulloinkin. Joitakin rajoituksia ja vaatimuksia kilpailussa on, mutta toteutuksessa on kuitenkin suhteellisen vapaat kädet.

-  työn tulee olla selkeästi näkyville tarkoitettu (esim. kollaasitaulu tms.)
-  työssä tulee käyttää runsaasti valokuvia (suhteessa sen kokoon)
-  työssä tulee olla tekstiä (tarinoita ja ajatuksia) ja otsikoita
-  kokoa (yhteensä) saisi olla enemmän kuin parin perinteisen (12" x 12") arkin verran
-  toteutustapa ja -alusta ovat vapaasti valittavissa
-  työ voi koostua myös osista, sen ei tarvitse olla esim. iso taulu
-  aiherajoituksia ei ole ja työn voi tehdä joko itselle tai lahjaksi

Minun ideani jalostui jo kauan mielessä pyörineestä valokuvaseinästä makkariin. Koska idea on ollut todellakin vasta idea-asteella, ensimmäisenä kurvasin kodin ykköseen hakemaan läjän kehyksiä. Kehykset halusin tummina, koska makkarin muutkin kalusteet ovat tummia. Sommittelu näytti tältä.

Valokuvat lähti myös samantien tilaukseen. Luottofirma fotonetti ei valitettavasti toiminut aivan niinkuin ennen eivätkä torstaiaamuna tilatut kuvat tulleet perjantaina vaan vasta maanantaina.. Mikä järkyttävä takaisku. :) Muokkasin kaikki kuvat seepian väriseksi, jotta nekin sopivat sisustukseen. Meillä kun on se ruskea seinä makkarissa. :)

Seuraavaksi valkkasin sopivia papereita, jotka sopivat sisustukeen eli oranssia, violettia, ruskeaa, pinkkiä..

Sitten itse toteutus. Tässä näkyy kokonaisuus seinälle ripustettuna. Yhteiskuvassa yhdestä taulusta puuttuu pari koristetta, mutta siitä myöhemmin lisää.

Sitten taulut yksitellen.

Seuraavasta taulusta puuttuu yhteiskuvassa nuo perhoset.. Tilasin lävistäjän enkuista ja ootellessa sen tuloa kuvasin jo muut taulut valmiiksi. Kunnes sitten huomasin, että voin leikata perhoset myös slicella.

Isoimmat taulut ovat n. A4 kokoisia, keskikokoiset n. A5 ja pienimmät n. A6. Jos jotakuta kiinnostaa joku käytetty materiaali, niin kerron kyllä mielelläni lisää.

Tää projekti oli ihan huippukiva. Kiitokset inspiraatiosta!!

Muistakaa myös arvonta alempana!

Haluaisin kiittää teitä ihania ihmisiä täällä virtuaalimaailmassa pienellä arvonnalla. Olen viime aikoina saanut monia ihania kommentteja ja aina ne tuntuvat yhtä mukavilta. Olen myös yrittänyt itse virkistyä kommenttien jättämisessä. Vaikka kommentoisin vain, että olen käynyt kurkistelemassa niin kommentoin kuitenkin jotakin. Minä ainakin ilahdun myös sellaisista kommenteista, että tiedän ketä täällä käy. Te vierailijat olette kuitenkin yksi tämän homman parhaimmista puolista.

Siispä järjestän pienet arpajaiset. Palkintona jotain, josta ei vielä sen ihmeemmin tietoa. Askarteluun liittyvää kuitenkin. Jos tahdot mukaan arvontaan niin ei muuta kuin kommenttia sähköpostin kera tähän postaukseen. Arvonta-aikaa on ystävänpäivään eli 14.2 klo 15.00 asti.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Pähkäilin viikonlopun, että mistähän kymmensenttisestä sitä skräppäis tämän viikon inspikseen. Idea syntyi maanantaina kun postista tipahtu uus luottokortti ja vanha olisi pitänyt tuhota. Ajattelin, että kyllähän sen luottokortin täytyy olla jotain kymmenen senttiä pitkä, mutta ei se oikeastaan ollu ku 8,5 cm kun muistin vihdoinkin mitata sen. :) Hullu idea piti kuitenkin toteuttaa, koska parempaakaan ei tullut mieleen. Sivusta ei kuitenkaan tullut kovin mieluista joten sen tuominen blogiin on ottanut aikansa. Tähän täytyy nyt kuitenkin tyytyä. Työ on taas yksinkertaisuuden multihuipentuma. Matkaa-sanan päältä olisin halunnut ommella ompelukoneella punaisella langalla, mutta laiskuus enkä jaksanut kaivaa konetta esille. Toisekseen vähän pelkäsin ainoan neulan pilalle menemistä, tiedätte varmasti vinyylithickersien liiman..

Haaste # 92: 10 cm

Erilainen aihe, joka mahdollistaa skräppäämisen melkein mistä tahansa. 10 cm antaa lähes rajattomat mahdollisuudet, joten tällä kerralla aihetta ei avatakaan yhtään tämän enempää. Ota ja tulkitse täysin vapaasti!

Lisäksi vilautan teille jo vähän mun helmikuun kuukauden kisan toteutusta. Oon ihan innoissani siitä. Toivottavasti huomenna tulee valokuvat sitä projektia varten.

Ensimmäinen kortti on p*skarteluhaasteeseen, jossa piti olla bling blingiä. Minun kimallukseni rajoittuu tällä kertaa sydämissä olevaan kimalleliimaan.

Toinen kortti on Magnolia haasteeseen, jossa piti tehdä kortti annetun luonnoksen mukaan.

Harmi kun paperikierre lopettaa haasteiden järjestämisen, ne on olleet kivoja eikä kuitenkaan niin aiheeseen sidottuja kuin monet muut.

Viimeisessä haasteessa yhdistettiin joku aikaisemmista luonnoksista ja väriyhdistelmistä. Minä yhdistin nämä. Eli kehyksiä ja mustaliilaa..

Jatketaanpa samantien uudella inspissivulla, kun vauhtiin päästiin.

Haaste 91: Meidän perhe

Perheitä on monenlaisia. Perhe on sanana jotakin suurta, mutta perheen merkitys voi olla meille kaikille hieman erilainen. Perheenä voidaan pitää paljon muutakin kuin se kaikkein perinteisin kokoonpano. Perhettä voivat olla myös läheiset ystävät tai tiivis harrastusyhteisö. Kaikille erilaisille perheille lienee yhteistä se, että sana perhe tarkoittaa niissä jonkinlaista erityistä yhteyttä. Tallenna pieni palanen perhettäsi, olipa se sitte millainen perhe tahansa.

Mulla ei ole mitään "erikoista" perhettä. Tällä hetkellä lähin perhe on minä ja rakas mies. Toivotaan, että joskus se on isompi.. Edes koiran verran. :) Toki mulla on se oma alkuperäinen perhekin, mutta tällä kertaa halusin tehdä sivun meistä.

Tämän viikon inspishaastetta on tehty työllä ja tuskalla koko viikko. Mulla ei ollu oikeen mitään kivoja kuvia haasteeseen niin ajattelin tehdä digisivun, mutta ei oikein tullut mieleistä sitten millään. Päätin kuitenkin loppujen lopuksi tulostaa kuvat meidän onnettomalla tulostimella ja skräpätä ihan normisti.

Aiheita tähän haasteeseen olis kyllä ollu vaikka ja kuinka, sisustushullu kun satun olemaan. Tällä hetkellä kun tärkein haave kuitenkin on se oma koti niin siitä sitten tämä sivukin.

Haaste 90: Sisustus- ja asuntounelmia

Asuntohaaveita ja jatkuvaa sisustuslehtien selailua - sitä on monen elämä. Toiselle riittää katto pään päälle, toinen haluaa viisisataa neliötä ja järvenrantamaiseman. Joku viihtyy vaaleansinisessä makuuhuoneessa kun jollekin kaiken täytyy olla valkoista. Parkettia, laminaattia, laattaa tai vaikka lasia. Muovimattoja kolmekymmentävuotta, ehkä joskus jotakin muuta? Iso sohva, kunnon ruokapöytä. Tai edes se koti - ehkä ensimmäinen sellainen. Millaisia sisustus- tai asuntounelmia Sinulla on?

"Tänä talvena on omaa kotia etsitty oikein urakalla, mutta aina jotakin puuttuu. Leivinuuni, takka, iso piha. sijainti ja hinta ovat yleensä ne rajoittavat tekijät. Kyllä se meidän unelmakoti vielä löytyy, toivottavasti vielä tänä talvena."

Tällä minialbumilla osallistun inspiroiduhaasteen tammikuun kuukauden kisaan.

Kirja on kooltaan vain n. 12 cm*10cm. Tilasin tämän Maya Roadin kirjasen A Million Little Things:n alesta ja hintaa oli huimat 1 $.

Kirja yrittää kannustaa minua pitämään huolta itsestäni. Kaikki tuntuu olevan rempallaan kun on vain kotona eikä elämässä ole mitään rytmiä.

Osa kuvista on taas hieman sumeita, kun skannailin. Ja näköjään skannerissa on edelleen jotain roskia, kun valkoisia pisteitä on joka puolella.

Minun inspiroidu tuoksusivu kertoo mansikoista mollukoista. Kuten journalingkin kertoo, en voi syödä mansikoita ellen haista niitä ensin. Kaupastakin ostan aina sen rasian joka tuoksuu makeimmalle. Olispa vaan äkkiä kesä..

Haaste # 89

HAJUAISTIN VARASSA

Tuoko joku tietty haju tai tuoksu mieleesi muistoja? Vastaleivotun pullan tuoksu saa lähes poikkeuksetta hymyn kenen tahansa huulille. Keväinen sade, suosikkihajuvesi tai kunnon kalakeitto. Vastaleikattu nurmi tai vauvan tuoksu. Mummolan vinttikin voi tuoksua erityiseltä, siihenkin liittyy varmasti muistoja. Entä onko jokin haju, joka saa voimaan pahoin? Joku saa päänsäryn bensa-asemalla, toinen kaupan juustotiskillä. Hajuaisti on merkillinen juttu, sillä jokainen meistä tulkitsee hajuja omalla tavallaan.

Niin joo ja joulualbumin viimeisiä sivuja joudutte vielä jokusen päivän odottamaan, kun en ole edelleenkään saanut kaikkia tehtyä.

Tämän kauniin huivin bongasin Virkun blogista ja hän ystävällisesti lähetti mulle sen ohjeen. Kertakaikkisen ihana malli ja helppo virkata. Tulee varmasti tehtyä useampia. Huivin virkkasin Novitan Rose Mohairista 5 koukulla. Koukku oli ehkä vähän liian suuri, seuraavan koukuttelen pienemmällä. Lankaa kului hapsuineen hieman vajaat kolme kerää.