Vielähän siellä ei mitään sisältöä ole, mutta ajan kanssa kyllä. Eli vaihtakaahan linkit kulkemaan oikeaan paikkaan. Uusi blogi löytyy myös blogilistalta. Tämä vanha saa jäädä tänne elämään omaa elämäänsä, kommentteja käyn tarkistamassa varmasti jatkossakin.

143: Mustavalkoinen

Toteuta työ mahdollisimman mustavalkoisin värein. Mikäli et ole mustavalkoisten valokuvien ystävä, valitse skräpättäväksi vähemmän värikäs tai seepian sävyihin teetetty valokuva. Työhön voi sijoittaa pienen väripilkun mukaan.

Kuva meidän uusista sormuksista. Tai uusista ja uusista, onhan nämä nyt ollu jo parisen kuukautta. Mulle tulee luonnollisesti vielä toinen sormus, mutta miehekkeelle kuulema riittää yksi, siksipä vähän leveämpi.

H-hetki on ihan pian, hieman reilu kuukausi. Ajattelin pitkään ettei mulle mitään stressiä, mutta kyllä, sieltä se tuli tännekkin. Stressaan ruuasta tai lähinnä sen määrästä, vieraiden ilmoittautumisista, kun niitä ei meinaa tulla ja vaikka mistä muusta.

Hiljaista täällä tulee olemaan varmasti jatkossakin, mutta palaan aina kun aikaa ja näytettävää on.

Tämä leiska on joululta, kun uskomaton koira päätti, että lahjat avataan NYT. Kävi sitten vaivihkaa kaikkien lahjojen seasta hakemassa omansa. Kun meinattiin ottaa pois, että ei ne sulle ole niin kappas, paketissa luki Hupi. :D Oli meillä hauskaa ja on se fiksu koira.. tai sitten ne herkut siellä paketissa tuoksu vaan niin vastustamattoman hyvälle. 

Ai niin ja Project Life on myös täällä. Kasattukkin on, mutta mulla on nyt semmonen ongelma, etten uskalla kasata keskeneräistä viikkoa, mitä jos loppuviikosta tuleekin sitten vielä paaaaljon kivempia kuvia niin mihin ne mahtuu?

Olen ajatellut siis tehdä kokonaisina viikkoina aukeamat, en ota välttämättä jokaiselta päivältä kuvaa vaan ne kivoimmat. Jos taas on tosi tapahtumarikas viikko niin laitan väliin varmaan sitten lisätaskuja, esim. niitä keräylykorteille tarkoitettuja.

En usko, että tuutte täällä näkemään kovinkaan aktiivisesti päivityksiä PL osalta, mutta yritän tietysti väkertää siinä samalla ihan perussivujakin.

ja sille jatkoa sitten tämän kertaisen inspiksen mukaan ja vieläpä twistattuna.

140: Valmis

Vuosi 2010 on paketissa. Mitä sait valmiiksi kuluneen vuoden aikana? Oletko valmis siirtymään vuoteen 2011? Mihin olisit jo valmis tai mihin et ole koskaan ollut etkä ehkä koskaan tule olemaankaan valmis? Skräppää jostakin valmiista, pian valmistuvasta tai vasta alkuvaiheessa olevasta, minkä toivot kuitenkin joskus olevan valmis.

Tässä sitten vielä unelmia tällekkin vuodelle. Pari oli sellaista, mitä en halunnut kaikille paljastaa, mutta katsotaan josko sitten vuoden päästä paljastan nekin.

Tähän vuoteen on tähän mennessä mahtunut 88 valmistunutta sivua, joko 12 tuumaisia tai lettereitä. Näiden lisäksi kaksi taulukokonaisuutta ja kaksi minialbumia. Toivottavasti syntyy vielä monta lisää, koska sain tänään rakkaalta mieheltäni valokuvatulostimen synttärilahjaksi, voi tätä onnea!! Tässäpä nyt kuitenkin mun lempparit, ei missään järjestyksessä:

Suurimmassa osassahan näitä on sitä tyhjää tilaa, joka tällä hetkellä ahdistaa. Miellyttää kyllä silmää kovasti, mutta aina tuntuu, että pakko tähän nyt jotain on lisätä, ei tämä voi näin yksinkertainen olla. Näissä on ehkä juuri sitä jotain lisätty, mutta ei taas liikaa.

Yksiväriset kartongit ovat melko yhdistävä tekijä. Melkein jokaisen sivun tausta on yksivärinen. Niitä vain automaattisesti valitsee. En osaa yhtään käyttää kuviopapereita kuvan alla. Tuntuu, ettei kuva tule tarpeeksi esille sieltä.

Letter on hypännyt tänä vuonna mun suosioon ihan yllättäen. Tämän kollaasin mukaan ainakin letteraukeamat on in. :) Niitä täytyy tehdä jatkossakin.

Oon varmasti maailman huonoin analysoimaan näitä, mutta kuulisin mielelläni jos jollain on jotain ajatusta siitä, mitä yhteistä näissä sivuissa on.

On myös pitkästä aikaa osallistuttava inspiksen valokuvaushaasteeseen, koska pomolta tuli tänään niin kivansisältöinen viesti.

020: Valokuvattu viesti

Arki täyttyy kaikenlaisista viesteistä, mutta kuinka usein niitä tulee tallennettua valokuviksi? Tekstiviestit jäävät puhelimeen ja sähköpostit tietokoneeseen, kunnes joskus katoavat olemattomiin. Käsin kirjoitetut viestit alkavat olla jo harvinaisia, eikä lumeen kirjoitettua aamutervehdystä voi sitäkään sanoa jokapäiväiseksi. Tallenna jokin kirjoitettu viesti valokuvaksi!

Joku näissä lettereissä nyt viehättää. Oon alkanut jotenki pelkäämään tyhjää tilaa ja ehkä siksi nämä pienemmät tuntuu paremmilta. Pitäis taas saada kiinni siitä omasta tyylistä, ettei tarvis koko ajan etsiä.